tiistai 3. kesäkuuta 2014

Anna muistojen virrata. 4 kk

Siitä on 8 vuotta kun pääsin ylioppilaaksi!!! 3.6.2006. Miten siistiä! Sillon en olis uskonut, että oon 8 vuoden päästä Saksassa ulkosuomalaistyön kanttorina, ja että opiskelen Jyväskylässä musiikkia sekä yliopistolla että konsalla. Ja sekoilen myös Kölnin yliopistolla jossain hippikursseilla. :D

Mutkainen on ollut tie. Sitä olen tässä nyt muistellut, kun täällä Saksassa ollessa on tapahtunut kaikkea tosi jännittävää. Ja hups keikkaa, nyt olen ollut Kölnissä 4 kuukautta ja aluksi kysyin useasti itseltäni, miksi kaikki menee pieleen? Miksi tulin tänne? Mitä tapahtuu?! Tapahtui monta hyvää ja yllättävää käännettä, mutta olen myös käynyt läpi niin isoja asioita, että oikein ihmetyttää.

Meillä oli viime sunnuntaina tämän kevään johtamani Kölnin kuoron keikka. Ihmettelin, että miten kuoron perustaminen ja johtaminen seurakunta taustaorganisaationa, mutta lähtökohtana muukin kuin vain messulaulaminen, olikin niin helppoa, vaikka kirkkomuusikon koulutusta ei olekaan takana. Otaniemen kappelikuoroaika, ja siellä 4 vuoden aikana lauletut biisit ja niiden osaaminen etu- ja takaperin, on ollut iso etu tässä työssä. Neljän vuoden biisimateriaalit plus Jyväskylän kuoronjohdon alkeiden opintojen aikaiset biisit, kiinnostus kuorolauluun ja toisaalta lauluyhtyeen liidaaminen pari vuotta ovat tuoneet melkoista varmuutta äänenmuodostamiseen ja harjoituttamiseen. Kuoro lauloi super hyvin ja olin ylpeä kuorostani!!! Suvivirsimessu meni oikein mainiosti, ja yhteinen iloinen Suvi-iltama oli kuin nenä päähän tälle keväälle. :)

Suvi-iltamissa oli suomikukkia !!!!!!!! 
Meikä hoilotteloo.
Kuoro laulaa! <3
...ja kapu huitoo.
Olen ollut täällä tosiaan 4 kuukautta. Aika on mennyt kuin siivillä. On ollut ihan huikeaa aikaa tähän mennessä, ja tästä on suunta vielä parempaan. On tullut kaikennäköisiä ajatuksia ja suunnitelmia tulevaisuutta kohtaan, ja mieli on muuttunut jo monesti, että mitä kaikkea sitä ihminen voikaan tehdä, kun oikein päättää ja uskoo ja uskaltaa. Ja arki on tullut arjeksi. Olen menettänyt sydämeni Kölnille. Täällä on hyvä olla. :)

Normiarkea / töiden suunnittelua: vanhoja kotiliesiä, muumikirja, Raamattu, messulauluja, virsikirja, kitara, yhteislauluvihko, kalenteri ja tyhjä kahvikuppi. Selvästi hyvä aamu.
Mun toinen korttihyllyistä: eri paikoista ostettuja kortteja, jotka tuo mulle hyvää mieltä. 
Alussa törmäsin täällä köyhiin ja alkoi ahdistaa rikkaiden ja köyhien välinen kuilu. Auttaminen tuli sydämelle. Tajusin, että en voi tunkea jokaiselle vastaantulevalle kerjääjälle lanttia, sillä moni kuuluu järjestäytyeen rikollisuuden piiriin. Mainitsin jo aiemmassa blogipäivityksessni, että Kölnin Suomalainen seurakunta kerää kolehtia usein Naisten Pankille. Heitin villin rukouksen/toiveen, että voisin järjestää hyväntekeväisyyskonsertin täällä. Nyt, huomenna, mulla on oma singer/songwriterkonsertti SAKSASSA!! Kölnissä! HUOMENNA !!! KESKIVIIKKONA 4.6.2014 klo 19 !! OMG. Ja kun laskin mun kaikki tähän mennessä säveltämät & sanoittamat biisit… niitä on niin paljon, että en usko itsekään. Enkä tiedä vielä yhtään, mitä niille kaikille teen. Mutta niille tulee varmasti käyttöä, lupaan.

Ehkä nyt uskallan ensimmäistä kertaa myöntää myös itselleni sen, mitä eräs iäkkäämpi rouva tuli viime sunnuntain Suvivirsimessun ja Suvi-iltamien esiintymisien jälkeen minulle sanomaan: "Te olette taiteilija!"

Pitäkää peukkuja huomiselle, että Naisten Pankille kerääntyisi mahdollisimman paljon rahaa. Ja että mää laulaisin ja soittaisin juuri omana itsenäni. Löysin kivan mekon ja ballerinat, jotka jotenkin tuntuivat huomisen näköiseltä.


Pusuja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti