Suomivieraita, jalkapallohullu Saksa ja kierros Domin katolla

Ensinnäkin, otsikko saattaa sinänsä johtaa harhaan, sillä en ole vielä seurannut yhtään jalkapalloa, vaikka olen Saksassa, fudiksen yhdessä Mekassa. Ainakin tällä hetkellä tuntuu välillä, että ne kisat olisivat TÄÄLLÄ, sillä ihmiset on osittain harvinaisen sekaisin. Ensi lauantaiksi sain kutsun juhannuksen varjolla viettämään saksa-suomi-porukalla iltaa, jossa pääasiassa on kuitenkin fudispeli. Katsotaan, miten meikältä onnistuu kokonaisen matsin tsiigaaminen. Jalkapallossa on se hyvä puoli, että pelaajien kroppa on paremmin näkyvissä kuin esim. jääkiekossa, mikä tekee seuraamisesta mielenkiintoista, etenkin, jos on komeita pelaajia. Joukkueet, itse pelit ja sen ympärille liittyvät kohkotukset (=penkkiurheilu) eivät mua oikeasti kiinnosta - mutta koska tää homma kuuluu paikalliseen kulttuuriin, yritän antaa sille mahdollisuuden. Nimimerkillä, kerran kävin lukiossa katsomassa jonkun ihastuksen puulaakipeliä ja toisen kerran saatan hämärästi muistaa, että jollain kaveriporukalla pojat seuras matsia teeveestä, mutta me tytöt taidettiin puhua jostain ihan muusta... Katsotaan, miten käy lauantaina. :D

Tässä muutama kuvaesimerkki fanittamisesta kaupunkikuvassa:

Düsseldorfin keskustan kapakkakadulla vähän mainosta...

Düsselista.

Oikeesti. Mitä.

Tääl oli joku kokonainen fanikatsomoterassi.

Kuvassa Düsseldorfin päärautatieasema... huomatkaa JALKAPALLO isossa ikkunassa.

Junkersdorfin Evankelisen kirkon edustalta.... 

Mun naapurustossa jonkun talon edustalta. Saksalaiset on kunnon faneja.

Jaaa sitten muihin tunnelmiin.

Viime viikolla täällä oli ihan järkyttävä ukkosmyrsky maanantaina. Muutenkin on ollut aika helle ja painostava ilma aika ajoin. En tajunnut sen suuruutta ennenkun olin menossa Düsseldorfiin keskiviikkona vetämään suomilauluiltaa ja mulla kesti 3 tuntia päästä Düsseliin, koska jouduin kiertämään Wuppertalin kautta - mikä oli siis aivan turha reissu, mutta muutenkaan en olis päässyt perille. Normaalisti siis RE-junalla menee vajaa puol tuntia Köln HBF - Düsseldorf HBF. Radat oli poikki. Onneks Anna-Maari oli vuokrannut työauton, niin takas lauluillasta päästiin autolla Kölniin. Torstaina sitte jännitin, että miten äiti ja iskä pääsee Düsseldorfista Kölniin, mutta sitte junat kulki jo suht normaalisti.

Hain äitin ja iskän asemalta ja junailtiin keskustaan, jonne jätettiin niiden laukut ja lähtiin Alt Stadtiin ja Reinin rannalle syömään ja nauttimaan kesästä! Ja ihmettelemään myrskyä... Olipas hassua nähdä äiti ja iskä livenä sen jälkeen kun on melkein puol vuotta vaan jutellut skypessä! Tajusin, että edellisen kerran nähtiin niitten kanssa tammikuun puolivälissä, mistä on nyt siis 5 kk, joten... aika menee vaan ihan hirvittävän nopeeta. Ihmeteltiin a) jalkapallomeininkiä ja b) vanhaa kaupunkia, kunnes illaksi junailtiin Kölniin.

Myrsky Düsselin keskustassa.

Mää ja iskä jossain suihkulähteellä.

Düsseldorf, Reinin rannasta kävelykadulta. "Vähä ku Porisa olis." -äiti

Siel me kipitellään.

Vähän lisää myrskytuhoja...

Myyh.

Zweimal myyh!

Am Freitag elikkäs perjantaina suunnistettiin Kölnin keskustaan. Kierrettiin Weiden Westin kautta, koska tyypit halus maajusseina tsiigata myös viljelykset. Mentiin perus Dom kierros ja lähdettiin jätskille vanhaan kaupunkiin, josta käveltiin rantaa pitkin Deutzin puolelle ensin yhtä siltaa ja tultiin toista takaisin Suklaamuseolle. Ei menty itse museoon, koska se oli 9 euroa sisään! Hullun kallis! Sen sijaan ostettiin sillä hinnalla kallista suklaata ja nautiskeltiin niitä läheisellä terdellä. Iskä laskeskeli, että ollaan kävelty yli parikymmentä kilometriä. No, johan se oli jo ihan riittävästi... ei ihme että oli pers ja jalat kipeet. Kierrettiin keskustassa ja ihmeteltiin suurkaupunkia, erilaisia rakennuksia, liikennettä, matkamuistomyymälöitä, patsaita, karnevaalikauppaa ja poikettiin myös söpössä pienessä karkkikaupassa, josta mää tietenkin olin ihan liian innoissani... ja äiti oli myös aika tosi innoissaan juustokaupasta, josta löyty muuten ihan hullun hyvää vuohenjuustoa <3

Maanviljelijä tähystää. Weidenin aseman vierestä.

Domin ovella arvuuteltiin näitä tyyppejä. Vasurista en tiiä, mutta sit on Nooa, Mooses, ehkä Samuel, muita vanhan testamentin tyyppejä?

Sivuprofiilia tuomiokirkosta.

Etsi kuvasta kaksi syntyperäistä alastarolaista.

Jätskillä, tytäir ja äitee.

Mikä tekee pienen Annikan onnelliseksi?!! KARKKIKAUPPA

Setä teki vähän isompia saippukuplia.

Äiti ja juustokauppa.

Lauantaina suunnattiin junalla kohti Bonnia. Meillä oli suuri etu siitä, että mun opiskelijakortilla saa kuljettaa toista ihmistä mukanaan arkisin klo 19 jälkeen ja viikonloppuisin ilmaiseksi. Iskä tuli mun siivellä ja äiti hankki liput. Bonn oli vuoteen 1990 Saksan liittotasavallan hallinnollinen pääkaupunki, mutta ei olisi uskonut, että se on ollut pääkaupunki, kun se oli niin söötti ja pieni city. Huolimatta töykeähköstä turisti-infosta ja oudosta vessakäytänteestä (jouduin jättämään omat avaimeni pantiksi tiskille, että sain avaimen infopisteen invavessaan... :D ) kaupungista jäi "näkemisen ja vierailemisen arvoinen" -fiilis. 

Käyskenneltiin keskustassa ja visiteerattiin Bonnin münster ja luostari, nähtiin Raatihuoneella yhden pariskunnan häät, ihmeteltiin toria ja syötiin jossain aasialaisessa noutopöydässä, koska saksa-rafloissa oli ruuhkaa. Visiteerattiin Beethovenin synnyinkoti, symppis paikka, ja oli tosi mielenkiintoinen nähtävyys! Sisällä ei saanut ottaa kuvia, mutta puutarhassa sai. Yllätyin, kun huomasin että Beethovenikin oli kaiken ohella alttoviulisti! Jeejee! Olisin hirveesti halunnu soittaa sen pianoa, mutta luonnollisesti siinä oli semmoset do not touch ja pleksit... Kurkattiin johonkin vanhaan katoliseen kirkkoon, jossa oli jättimäisiä puisia uudehkoja pelkka-elementtejä. Ei oo mikään pieni puu ollu...

Bonnin Münsterin luostarin pihalta, joku nunna...

Kloster & münster in Bonn.

Keskusta-view Bonn.

"Joojoo äiti." -- Bonnin joku lukuisista toriaukioista ja raatihuone.

Päivän ensimmäinen hääpari!

Beethovenin pihalta.

Oliko tää puu vähän iso vielä hengissä ollessaan?

Vihanneksia torilla. <3

Keskustassa olis varmaan ollut paljon muutakin katseltavaa, mutta jalat väsyneinä Kölnistä ja Düsselistä kiiruhdettiin lautalle, jolla ajateltiin matkata Kölniin. Rantakahvilahetken jälkeen päästiin laivaan, joka opiskelija- ja eläkeläishintaan yhteensä n. 30 euroa kuljetti meidät kaikki kolme turvallisesti muutamassa tunnissa takaisin pitkin Reiniä kalja-turistien kanssa Kölniin. Yhtiö oli KD, Köln-Düsseldorf. Suosittelen.

Rantakahvilla Bonnissa.

Päivän toinen hääpari, matkan varrella lautasta.

Lauttanäkymää.

Siel se Köln siintyy!!

Sunnuntaiaamulla mulla oli Caten ja Rafin kanssa ylistysvuoro FeG:llä, johon raahasin myös porukat. Oli kivaa soittaa! Iskä ihmetteli karaokea (kuten muissakin vapaissa suunnissa, veisut heijastetaan seinälle). Kuva mun ja Caten viime viikon tiistain treeneistä, soitin ekaa kertaa elämässäni poikkihuilua... se oli kivaa! Iltapäivällä mulla oli haastattelu ulkosuomilehteen Klettenbergissä ja meillä oli Berriksellä sellanen ruokailta, jossa oli suomiruokaa vitosella. Oli kivaa, että äiti ja iskä näki mun ympyrät ja ihmiset täällä, eli FeG:n ja suomiyhteisön tyypit :) kuvat on äitin kamerassa, joten ne jää tältä kertaa postaamatta. Ohan tässä jo valokuvia Berriksen suomiverhoista riittävästi.... :'D

"Huilisti." :D

Maanantaina saattelin nää Deutzin asemalle ja hiihtelin itse kohti kamubändin treenejä. Keikka on ens viikolla. Illaksi suunnistin vetämään Düsseldorfin kuoroa, ja jouduttiin pitämään treenit ulkona koska ovien avaaja ei sattunut paikalle. Hahha! Onneks oli äänirauta mukana, kuten kunnon kuoronjohtajalla... Oli aika huvittavaa ku siinä vieressä on just se katu, missä ihmiset katto suorana Saksa-Portugali -peliä ja me laulettiin siinä kirkon sisäpihalla suomilauluja... "Sinä lähdit pois..." "HURAAAAAAAA!!!!" "---loittonevaa selkääsi..."

Vierailusta ja etenkin turistiähkystä tuli aikamoinen sosiaaliähky, kun lisäksi vielä tiistaina oli normisti aamulla jazztunti ja iltapäivällä Minna oli varannut meille Dom:iin suomi-ihmisille kattokierroksen!!! Huh, mitä turismia yhteen viikkoon!! Kattokierros oli kyllä huikea. Bongasin mm. muutaman historian kasvon tuomiokirkon katolta - ja syötiin porukalla sellasessa Gaffel Dom:ssa eli kölniläisessä olutkapakassa sen kierroksen jälkeen, Minnan kanssa puoliksi kiskottiin possunpotkaa paistettujen perunoiden kanssa. Echt kölsh, echt Kölle. Siinä hetkessä harmitti aika paljon, että en voi juoda täkäläistä olutta. Tuli kukkoa ikävä. ;)

Tuomiokirkon aukioo.

Hihhii, sellasilla rakennustelineillä mentiin.

Aukio, ja alhaalla näkyy "vessasisäänkäynti."

Löydätkö kuvasta neuvostovallan hallitsijoita?

Kirkkosali ylhäältä.

Ihania enkeleitä, nää ei näy alhaalta ollenkaan.

Kuorin päädystä, alla se "itämaan tietäjien arkku" ja tuomiokirkon mosaiikkilattiat! Ompa upee!

Ihan mahtavan lasi-ikkunan läpi otettu kuva Heumarktille päin.

Ruoka, jonka kaveriksi olisi kaivannut olutta... :D

Kiitos äiti ja iskä, kun tulitte vierailemaan! <3 Olipa hauskaa raahata omia vanhempiaan jokapaikkaan ja tuntea, millaista on "olla vanhempi". Kysymystulva ja ihmettely ei meinannut loppua, mutta myönnetään, että olin itsekin aika ihmeissäni, kun täällä ekoja kertoja pyörin. ;) Tälle päivälle peruttu kurssi ja puistonurmikkoaivoton-hengailu muutaman FeG:n tyypin kanssa teki hyvää. Huominen on TAAS arkipyhä, mutta illalla viimiset Kölnin kuoron treenit. 

Pusuja, pitäkää Suomi pystyssä jussina!!!